Vanha sanonta kertoo: "Jumala loi ajan, mutta ihminen kiireen." Kiire on tyypillistä länsimaiselle yhteiskunnalle. Aikataulut painavat, kilpailu kiristyy ja tiedonvälitys toimii yhä nopeammin tukkien aisteja eri kanavia hyväksikäyttäen. Kelloa vilkuillessa kiireessä, siihen tuntuu tulevan ainakin yhdeksän viisaria lisää ja se pyörii ympyrää kuin sekopäinen ruletti. Kiire on rasittava tunne siitä, että on toimittava nopeasti. Ettei ehdi kaikkeaa mitä pitäisi. Mutta onko kiire lopulta tehtyä? Voiko ilman kiirettä ja sen kalvavaa tunnetta elää? Ihmiselimistölle jatkuva kiire aiheuttaa ylijännitteisyyttä, koska keho suhtautuu kiireeseen kuin jatkuvaan henkeä uhkaavaan tilanteeseen. Ajan myötä hetkellisiin suorituksiin tarkoitettu jännitteinen tila voi kääntyä itseään vastaan.

Mietin kiirettä kerran ajaessani autolla paikasta a paikkaan b. Oli olevinaan kiire, koska sinä päivänä olisi pitänyt vielä ehtiä ratsastamaan hevonen, käydä kaverilla kyläilemässä, kirjoittaa aloiteluonnos ja pari kirjettä, soittaa muutama puhelu, lenkittää koira ja ehtiä ajoissa nukkumaan. Nopeusmittari kääntyi liikaa kohti oikeaa ja aloin miettiä kuinka monta minuuttia säästän hosuessani. Kuinka ne muutamat minuutit voivat koitua kohtalokseni, ja juoksuaskeleet paikasta toiseen saattavat loppua kuin seinään. Kuinka syrjäistä junanrataa "Ei sieltä kuitenkaan mitään tulee, nelonen silmään ja yli" -asenteella ylittäessäni seudun ainoa juna puuskuttaisi samaan aikaan radan risteykseen, vaikken ikinä mitään junaan viittavaa ollutkaan siellä nähnyt. Miksen voisi vaihtaa vaihdetta pienemmälle ja hidastaisi? Kuitenkin ehtisin tehdä kaiken suunnittelemani, vaikka en nyt kiirehtisi. Hyräilin Zen Cafén kappaletta ja hidastin vauhtia nopeusrajoitusten mukaiseksi..."...sinä olet ihminen, muistatko, sinä olet aava ja rannikko..." "...nyt on lujaa mentävä, kello käy, kello käy..."

Elämässä on hyvä pysähtyä kiireen kalvaessa miettimään, että onko kiire todellista. Onko se vain ympäristön paineiden aiheuttama todentuntuinen illuusio, jossa olet kiinni kuin kärpänen hämähäkin verkossa? Vai onko se vain tekosyy välttää asioita? Vai tekemättömien töiden peruste itsellesi? Eräs viisashan sanoi kerran, että kiirettä ei ole olemassa. Jos on kiire, ajankäyttö on järjestetty huonosti. Tosin, jaksaako ajankäyttöä aina järjestää hyvin ja tehokkaasti? Kiireestä ei taida sittenkään päästä ihan helpolla eroon. Mutta sen kanssa voi oppia elämään, jopa ystävänä. Yksi asia silti kannattaa muistaa ja se on ihminen. Oikea ihminen, joka löytyy kaiken kiireen takaa.

********

Kesän heinätyöt on saatu melkein päätökseen sekä omilla pelloilla että tuttujen pelloilla. On hikoiltu, läiskitty verenhimoisia paarmoja, keikuttu paalikuorman päällä, katseltu auringonlaskua iltamyöhällä heinänpölynkaristusuinneilla, juotu limsaa pellonreunoilla, naurettu kahvipöydässä, sotkettu irtoheinää ja huideltu peruutusohjeita traktorikuskeille. Eräänä sadepäivänä löysin sisäisen leipurini ja leivoin leivinuunissa 5 piirakkaa, kaikki eri taikinoilla. Täytteinä mustikkaa, vadelmaa ja omenaa. Alla kolmen tuotoksen olemassaolon todistava kuva. Hyviä olivat, jos itse saa kehua. :)